viima 31

" Tutkeimme arvoituksen takana ollutta huonetta jonkin aikaa, mutta emme löytäneet turvallista tapaa edetä. Janeausdalin mielestä perällä oleva ovi tarvitsi jonkinlaisen tunnussanan.
Ehdotin ryhmälle leiriytymistä keittiöön ja näin myös tapahtui. Levänneenä olisimme paremmin valmistautuneita tutkimaan loput maan päällä olevista osista ja tutustumaan kaivon sisältöön.
Vahtivuoroni aikana alkoi tapahtumaan kummia. Kaivosta iskeytyi kattoon iskuhaka, jonka varassa se jokin alkoi pikkuhiljaa nousta ylös. Piilouduin vastaanottamaan vierasta samalla kun Kaithlin jäi seisoskelemaan huoneen keskelle.
Jonkin ajan kuluttua näimme ylös nousevan olennon…
Cornelius?
Ilmeisesti en ollut ainut vanhan ryhmäni jäsenistä, joka oli edelleen elossa. Tai ainakin liikkui edelleen. Ei ole mikään ihme, että myös Corneliuksesta oli tullut epäkuollut(Janeausdalin mukaan kyseessä oli lich). Tosin hän tuntui olevan huomattavasti paremmin kehonsa hallussa kuin minä olin ollut. Vaihdoin muutaman sanan hänen kanssaan ja kerroin hieman laakson nykyisestä tilanteesta.
Gnome-lichin jatkettua matkaa ylös ja ulos odottelimme loppujen heräämistä ja suuntasimme uusilla tiedoilla varustettuna takaisin kirjastoon. Sillä kun Aduro huusi oven edessä Adriania, oven takaa paljastui kirjasto.
Ilmeistä päätellen olisi hyvin hankalaa saada muuta ryhmää suostuteltua jättämään nämä käärot rauhaan, joten kompromissina voisin tehdä tästä paikasta leirikeskuksen. Luolat kuitenkin jatkuvat syvälle, joten niiden tutkimiseen voi kulua aikaa. Lisäksi luostarin maanpäälliset osat voisi myös tutkia loppuun.
Onneksi Corneliuksen tietojen valossa vaikuttaisi siltä, että kompassini osoittaa todellakin portaalia kohden.

viima 31

Pinnacles of Power timonummi